Last day in Bangkok - thank gawd

Ihan vauhdikas päivä on ollut eikä ole juuri päiväkirjaa ehtinyt kirjoitella. Aamulla saimme selville, että on liian myöhäistä hankkia Kambodian viisumia ennen rajaa, mutta siitä lannistumatta metsästimme Khao San Roadin läpi etsien paikkaa, jossa voi ottaa passista valokopion viisumia varten. Löytyihän se työn ja tuskan jälkeen; 5 bahtia kopio.

Jos olisimme jaksaneet odottaa 3 päivää, olisi viisumi maksanut 900 bahtia. Mikäli olisimme halunneet sen nopeutetusti heti maanantaina, olisi se maksanut 1300 bahtia. No, molemmat hinnat olisivat olleet hyvin käypiä, mutta meidän minibussimme lähtee jo klo 6 aamulla ja aikaisintaan seitsemältä olisi voinut sen nopeutetun viisumin saada. No, ei huolta, rajalta pitäisi pystyä hommaamaan viisumin...ainakin suomalaisten foorumikertomusten perusteella ihan vaivatta.

Kävimme tänäänkin vielä MBK:ssa. Tuk tukin metsästys oli rankka, sillä jos erehtyi kysymään että "How much to MBK?" niin kuski saattoi heittää jotain tyyliin 200 bahtia. Hyvä vitsi, sellaistahan emme kyllä maksaisi. Otimme sitten tuk tukin Khao San Roadin läheltä ja kun kysyin onko 70 bahtia ok hinta, kuski sanoi ok ja hyppäsimme kyytiin. Äkkiä kuitenkin selvisi, ettei kuski aikonut viedä meitä suoraan MBK:lle vaan halusi, että pysähtyisimme matkalla ja kävisimme jossain hänen suosittelemassaan kaupassa. Eilisestä viisastuneena vaadimme, että hän veisi meidät suoraan MBK:lle ilman mitään pysähdyksiä. Ei voi väittää, etteikö olisi mies yrittänyt.....jouduimme tinkaamaan ja tinkaamaan ja hän ei kuulemma voinut tajuta miksemme voisi pysähtyä, sillä hän laskisi sitten kyydin hinnan 20 bahtiin. Sitten kun hänelle kirkastui, että emme todellakaan aio pysähtyä matkalla, hän yritti nostaa hinnan 100 bahtiin per henki. Jouduimme taas tinkaamaan. Loppujen lopuksi maksoimme ukolle 100 bahtia (2 euroa) eli käytännössä 50 bahtia per henki, että vain pääsisimme eroon hänestä emmekä joutuisi enää tinkaamaan yhtään.

MBK:sta löysimme Mikolle pari hauskaa t-paitaa ja taisin itsekin ostaa Chang-oluen paidan. Myös vihdoin sadeviitat löytyivät. Söimme MBK:n foodcourtilla tänäänkin, tällä kertaa mustekalanuudeli-annoksen, josta sain mahan sekaisin.

Kävelimme MBK:lta sinne "vaatetehtaalle" helteen läpi. Varmaankin muutaman kilometrin matka, mutta taitoimme sen ilomielin, sillä tuktuk-säätöä ei todellakaan olisi enää jaksanut. Sitä paitsi kävelemällä näkee muutenkin enemmän maisemia ja arkea. Matkalla näimme mm. ananaksia yhden kadunpätkän täynnä ja hirveän lauman myyjiä niitä valmistamassa myyntiä varten. Olisi kyllä pitänyt videokuvata, mutta eipä tullut silloin niin tehtyä.

Mittatyönä teettämämme vaatteet näyttivät aivan upeilta päällä ja sopivat täydellisesti. Enää emme jaksaneet murehtia siitä, että ne eivät totisesti ilmaiseksi tulleet. Niinhän sitä sanotaan, että kaikkia kolmea ei voi näistä saada vaatteita teetättäessä: halpaa hintaa, nopeaa valmistumista ja hyvää laatua. Meiltä tuosta yhtälöstä siis puuttui halpa hinta, mutta vaatteet valmistuivat nopeasti ja laatu oli todella hyvä.

Iltakuudelta tapasimme Cambodia Basix -porukan. Ihan hyvältä poppoolta vaikutti ja selvisi, että olemme ainoat ei-englanninkieliset reissulaiset oppaan lisäksi. Opas on 25-vuotias Vibol, joka on kambodialainen yliopistossa mm. historiaa opiskellut. Infojen jälkeen kävimme syömässä läheisessä ravintolassa, joka oli hyvin basic. Mikon ja Vickin ruoat menivät sekaisin, mutta mitäs pienistä. Ruoka oli kuitenkin hyvää ja erittäin halpaa. Kaljakin maistui. Illallisella juttu kulki mainiosti, erityisesti kahden australialaisen tytön kanssa. Maksettuamme ruoat, kävimme vielä 7elevenistä ostamassa jotain snackseja huomista bussimatkaa varten.

Nyt unille, aamulla herätys klo 5 ja bussi lähtee klo 6.30.